Valtameret

Valtamerten merkitys maapallon elämän kannalta on ratkaisevan tärkeä. Meret ovat maapallon tärkein hiilinielu, sillä yhteyttäessään kasviplankton hyödyntää kolmasosan mereen liuenneesta hiilidioksidista. Lisäksi meret tuottavat puolet ilmakehän hapesta ja varastoivat 90 prosenttia maapallolle ilmastonmuutoksen takia kertyneestä ylimääräisestä lämmöstä.

Valaiden suojelu on olennaista paitsi merten monimuotoisuuden vuoksi, myös siksi, että valailla on tärkeä rooli merten hiilinielujen vahvistajina. Valaiden ulosteiden sisältämät ravinteet, typpi ja fosfori, sekä mikroravinteet, kuten rauta ja molybdeeni, vahvistavat kasviplanktonkukintoja. Kasviplankton poistaa ilmakehästä hiilidioksidia yhteyttäessään. Kuoltuaan osa kasviplanktonista vajoaa merenpohjaan, missä se varastoituu pohjasedimenttiin vuosisadoiksi. Kuolleiden valaiden ruhot toimivat myös pitkäaikaisena ja merkittävänä hiilivarastona merenpohjassa.

Tavoitteenamme on osallistua valaiden suojeluun ja selvittää, miten ilmastonmuutos on muuttanut maapallon suurimpien eläinten, sini- ja sillivalaiden, käyttäytymistä Portugalin Azoreilla, Euroopan merkittävimmällä valasalueella.

Meriruohoniittyjä tavataan kaikilla mantereilla Antarktista lukuun ottamatta. Ne ovat biodiversiteetin keskittymiä, tärkeitä kalojen ja selkärangattomien kutualueita ja lastenkammareita. Meriruohot sitovat ja varastoivat juurakoissaan hiiltä, toimivat puskureina happamoitumista vastaan ja suodattavat vedestä sedimenttiä ja epäpuhtauksia. Mitä tiheämpiä juurakoita meriruohot muodostavat, sen tehokkaampi hiilinielu on kyseessä. Tavoitteenamme on ylläpitää julkista keskustelua meriruohoniittyjen merkityksestä ja osallistua meriruohojen ennallistamiseen sekä Itämeressä että Ranskan rannikolla, Välimeressä.

Atmosmare on huolestunut maapallon ilmaston keikahduspisteiden lähestymisestä. Keikahduspiste on kynnys, jonka ylittäminen käynnistää itseään vahvistavia ja usein peruuttamattomia muutoksia. Koralliriuttojen tuhoutuminen on ensimmäinen kuudesta keikahduspisteestä ja sen saavuttaminen on jo hyvin lähellä. Koralliriutat ovat merten monimuotoisuuden huippu, joilla arvioidaan elävän 25 % maailman matalien merialueiden lajeista, eli noin miljoona lajia. Yli 800 miljoonan ihmisen ruoansaanti riippuu koralliriutoista. Riutat suojelevat rannikoita tsunamiaalloilta ja mahdollistavat miljardien arvoisen sukellusturismin. Tällä hetkellä tilanne on riuttojen kannalta kriittinen toistuvien lämpöaaltojen ja meriveden happamoitumisen voimistuessa. Tavoitteenamme on ylläpitää julkista keskustelua koralliriuttojen merkityksestä ja kohtalosta sekä edesauttaa niiden suojelua.

Olemme Atmosmaressa innostuneita tuoreesta valtamerisopimuksesta, jonka tavoitteena on suojella 30 prosenttia ihmiskunnan yhteisistä merialueista ja järkevöittää tapaa, joilla muita 70 prosenttia hoidetaan. Sopimuksen on marraskuuhun 2025 mennessä allekirjoittanut 145 valtiota. Olemme olleet mukana laatimassa  vetoomusta, jonka tavoitteena on aikaansaada dialogi mertensuojelun toteuttamisesta EU:n ja globaalin etelän valtioiden kanssa.